perjantai 14. syyskuuta 2012

Matka outoon maailmaan


Hieronymus Bosch: yksityiskohta teoksesta Maallisten ilojen puutarha (n. 1480-1505)

Kirjasto on karkkikauppani, sen hyllyt notkuvat kaiken ihanan ja kiinnostavan painosta. Tarjolla on kirjoja moneen makuun. Ällömakeita, väkeviä, suolaisia, ihanan pureskeltavia, monivärisiä ja sellaisia, joista ei oikein tiedä, mitä mieltä niistä olisi.
Erityisen innostunut olen, kun varattavissa on uusia kulttuuri- ja arjen historioita. Kulttuurihistorioita lukiessani eläydyn tapahtumiin ja mitä erikoisempi aihe, sen parempi! Suhteeni historiallisiin aiheisiin on samanlainen kuin maagiseen realismiin, scifiin ja fantasiaan. Niitä lukemalla voin matkustaa itselleni outoon aikaan ja paikkaan. Historiat ja kulttuurihistoriat ovat luettavuutensa lisäksi tiukkaa asiaa.

 

Seksiä ja synnytyksiä

Kirsi Vainio-Korhosen monipuolinen Ujostelemattomat : kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa kuvaa kätilötyön käytänteitä 1700-luvulla. Kätilöitä koulutettiin Ruotsissa jo 1700-luvulla, jolloin naisilla ei muuten ollutkaan asiaa opin teille. Opinnot olivat tiukkaa teoriaa sekä kätilötyön käytännön harjoituksia. Opiskelija joutui tenttiin, jonka hän saattoi myös reputtaa. Valmistuttuaan kätilöt toimivat itsenäisesti, vaikka naisina he olivatkin aviomiehensä edusmiehisyyden tai isänsä holhouksen alaisina. Hyvä kätilö saattoi ansaita todella hyvin, kirjassa kerrottiin eräästä, joka toimi myös pankkiirina.
Ensimmäisiä lukemiani kulttuurihistorioita on 1986 ilmestynyt Timo Niirasen Erotiikan kulttuurihistoria. Kirjasta voit lukea vaikkapa seksiin liittyvistä sanoista. Vanhoja, omaperäisiä ja ilmeisesti kantasuomalaiselta kaudelta peräisin ovat mm. nisä, nänni, kiima, naida, häät, siittää ja syntyä. Myöhemmin luotuja sanoja taas ovat esimerkiksi Maskun Hemmingin (1550?-1619) ensimmäisenä käyttämä avioliitto ja Elias Lönnrotin (1801-1884) luomat sanat kuten suudelma, istukka ja pahe.

 

Nautintoaineet, kuolema ja klemmarit

Wolfgang Schivelbuschin Nautintoaineiden kulttuurihistoria käsittelee aihetta mausteista, kahvista ja suklaasta alkaen. Tiesitkö että 1800-luvun alussa oopiumia saattoi Lontoossa ostaa lauantaisin työviikon päätteeksi apteekista? Työläisten palkat olivat tuolloin niin huonot, ettei heillä ollut varaa olueen eikä väkijuomiin.
Toinen löytö on Heikki Lehikoisen Katkera Manalan kannu : kuoleman kulttuurihistoria Suomessa. Kun löysin teoksen, pieni folkloristi minussa hihkui onnesta. Me kaikki kuolemme, mutta silti kuolema on etäinen ja kavahdettava, siitä ei puhuta. Kirjan avulla voit tutustua kuolemaan suomalaisessa kansanperinteessä ja pohtia omaa suhdettasi kuolemaan.
Peter Englundin Pultavan useimmat historian ja kirjojen ystävät tietävät, koska se tuli luentasarjana radiosta. Minua sotahistoria ei niinkään kiinnosta, mutta Englund on kirjoittanut muita mielenkiintoisia teoksia. Esimerkiksi Hiljaisuuden historiasta selviää vaikkapa ruuvimeisselin tai paperiliitimen historiaa.
Ai mitäkö varaan seuraavaksi? No tietysti Tiia Aarnipuun ja Petja Aarnipuun Kondomikirjan!

Fanin tunnustus -juttusarjassa HelMet-kirjaston työntekijät paljastavat henkilökohtaiset suosikkinsa kirjaston kokoelmista.

Syksyllä vinkkaan Myyrmäen kirjastossa kirjoja teemoilla Oudot jutut (to 4.10. klo 18), Matkat (to 11.10. klo 14), Kuolema (to 1.11. klo 18) ja Seksi (to 29.11. klo 18). Tervetuloa kuuntelemaan!